Finlex - Etusivulle
Ennakkopäätökset

1.4.1982

Ennakkopäätökset

Korkeimman oikeuden verkkosivuilla ja vuosikirjassa julkaistut ratkaisut kokoteksteinä v. 1980 alkaen. Vuosilta 1926-1979 näkyvissä on ainoastaan otsikko tai hakemistoteksti.

KKO:1982-II-36

Asiasanat
Vahingonkorvaus XXIIIb, Yksityiselämän suoja, Valokuvaajan vastuu
Tapausvuosi
1982
Antopäivä
Diaarinumero
S80/995
Taltio
3139
Esittelypäivä

A, joka oli puolustusvoimien vakinaisessa palveluksessa, oli suostumuksellaan valokuvattu julkisella paikalla. Hänen pukeutumisensa oli tuolloin ollut varuskuntakäskyn vastainen. B, jolle valokuvat oli luovutettu, oli käyttänyt A:n kuvaa matkailun esittelylehtisessä ja mainosjulisteessa.

Ään

Kun ainoastaan A:n ja varuskuntakäskyn tunteva henkilö olisi saattanut huomata pukeutumisen mahdollisen epäasianmukaisuuden, kuvan julkaisemisella ei ollut loukattu A:n yksityiselämää. Koska B oli käyttänyt A:n kuvaa tämän luvatta hyväkseen matkailuelinkeinon edistämistä tarkoittavassa tiedotustoiminnassaan, B velvoitettiin maksamaan A:lle korvausta.

III-jaosto

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Helsingin RO p. 20.6.1978 oli lausunut selvitetyksi että, sitten kun A:sta oli talvella 1977 otettu valokuva, joka esitti häntä pilkkimässä jäällä koiransa kanssa Helsingin edustalla, Suomen valtion yllä pitämä matkailun edistämiskeskus (jäljempänä B) oli julkaissut 24.10.1977 ilmestyneen matkailualan esittelylehtisen Lomasuomi talvi 77 - 78, jonka painos oli ollut suomenkielisenä 150 000 ja ruotsinkielisenä 20 000 kappaletta, sekä mainitun esittelylehtisen 6.10.77 ilmestyneen mainoksen, jonka painos oli ollut 5 000 kappaletta, missä esittelylehtisessä, sen etusivulla, ja mainoksessa oli muiden kuvien ohella ollut myös edellä mainittu talvionkijaa Helsingin edustalla esittävä valokuva.

Edelleen RO oli lausunut selvitetyksi, että ammattivalokuvaaja oli ottanut po. kuvan A:n suostumuksella ja A:n oli katsottava sen lisäksi antaneen ainakin hiljaisen suostumuksensa kuvan käyttämiseen, ei kuitenkaan sen julkaisemiseen kanteessa tarkoitetuissa esittelylehtisessä ja sen mainoksessa. Koska sanotun kuvan julkaiseminen niissä siten oli tapahtunut ilman, että kuvassa selvästi erottuvalla ja tunnistettavalta A:lta olisi hankittu suostumus tai lupa kuvan julkaisemiseen B:n matkailun edistämiseksi tarkoitettua mainos-, julkaisu- ja tiedotustoimintaa harjoittavana valtion laitoksena, hankkimaan kuvan käyttöään varten, olisi pitänyt etukäteen hankkia A:n suostumus tai lupa kuvan julkaisemiseen tai ainakin varmistua sellaisen olemassaolosta ja kuvan luvattomasta käyttämisestä edellä mainituin tavoin oli siihenkin nähden, että A, joka oli puolustusvoimain vakinaisessa palveluksessa oleva ye. everstiluutnantti, oli kuvanottohetkellä vapaa-aikanaan ollut julkisella paikalla pukeutuneena esimiehensä kirjallisesti antamaan varuskuntakäskyn vastaisesti, oli näytetty aiheuttaneen hänelle sotilashenkilönä kärsimystä, johon A:n pukeutumalla edellä mainitun varuskuntakäskyn vastaisesti, oli katsottava kuitenkin omalta osaltaan myötävaikuttaneen. Sitä vastoin RO oli katsonut jääneen näyttämättä, että kerrotusta B:n menettelystä olisi A:lle aiheutunut kanteessa tarkoitettua vahinkoa tai että tuo menettely olisi muutoin loukannut A:n yksityiselämää. Edellä esitetyn vuoksi RO oli, hyläten kanteen enemmälti, velvoittanut Suomen valtion B:n ylläpitäjänä suorittamaan korvaukseksi A:lle valokuvan luvattomasta käyttämisestä aiheutuneesta kärsimyksestä RO:n kohtuulliseksi harkitsemat 2 000 markkaa sekä oikeudenkäyntikuluista 5 000 markkaa.

Helsingin HO, jonka tutkittavaksi B Suomen valtion edustamana oli saattanut jutun, t. 28.5.1980 oli jättänyt asian RO:n päätöksen varaan.

Pyytäen valituslupaa B:n edustama Suomen valtio haki muutosta HO:n tuomioon. Lupa myönnettiin ja A antoi häneltä hakemuksen johdosta pyydetyn vastauksen.

KKO t. tutki jutun ja totesi, että valokuvaaja oli talvella 1977 A:n suostumuksella valokuvannut hänet hänen ollessaan koira mukanaan pilkkimässä jäällä Helsingin edustalla. Puolustusvoimien vakinaisessa palveluksessa oleva A oli pukeutuneena puolustusvoimien kenttätakkiin ja jalkineisiin sekä siviilihousuihin ja -päähineeseen. Tällainen pukeutuminen oli varuskuntakäskyn vastainen. Valokuvaaja oli luovuttanut kuvat B:lle, joka oli käyttänyt A:ta esittävää kuvaa julkaisemissaan matkailualan esittelylehtisessä "Lomasuomi talvi 77 - 78" ja esittelylehtisen mainosjulisteessa.

Valokuvaaminen oli tapahtunut julkisella paikalla. Sotilasvarustukseen kuuluneet takki ja jalkineet olivat sellaisia, että kuka tahansa oli saattanut ostaa samanlaiset. Henkilö, joka ei ollut tuntenut A:ta eikä varuskuntakäskyä, ei niin ollen ollut huomannut A:n mahdollisesti epäasianmukaista pukeutumista. Valokuvan julkaisemisella ei ollut muullakaan tavoin loukattu A:n yksityiselämää.

B oli menettelemällä edellä mainituin tavoin käyttänyt A:n kuvaa hyväkseen matkailuelinkeinon edistämistä tarkoittavassa tiedotustoiminnassaan näyttämättä, että A olisi siihen suostunut. Kuvan sanotunlaisesta luvattomasta käyttämisestä B oli velvollinen maksamaan A:lle korvausta, jonka kohtuullisena määränä KKO piti HO:n vahvistamia 2 000 markkaa.

Edellä mainituilla perusteilla KKO katsoi, ettei ollut syytä muuttaa HO:n tuomion lopputulosta. Suomen valtio velvoitettiin suorittamaan A:lle hänelle vastauksen antamisesta KKO:ssa olleista kuluista 800 markkaa.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Oikeusneuvos af Hällström hyväksyi jutun esittelijän mietinnön: valokuvaaja oli talvella 1977 A:n suostumuksella valokuvannut hänet hänen ollessaan koira mukanaan pilkkimässä Helsingin edustalla. Puolustusvoimien vakinaisessa palveluksessa oleva A oli pukeutuneena puolustusvoimien kenttätakkiin ja jalkineisiin sekä siviilihousuihin ja -päähineeseen. Tällainen pukeutuminen oli varuskuntakäskyn vastainen. Valokuvaaja oli luovuttanut kuvat B:lle, joka oli käyttänyt A:ta esittävää kuvaa julkaisemissaan matkailualan esittelylehtisessä "Lomasuomi talvi 77 - 78" ja esittelylehtisen mainosjulisteessa.

Valokuvaaminen oli tapahtunut julkisella paikalla. Sotilasvarustukseen kuuluneet takki ja jalkineet olivat sellaisia, että kuka tahansa on saattanut ostaa samanlaiset. Henkilö , joka ei ole tuntenut A:ta, eikä varuskuntakäskyä, ei niin ollen ole huomannut A:n mahdollisesti epäasianmukaista pukeutumista. Valokuvan julkaisemisella ei ole muullakaan tavoin loukattu A:n yksityiselämää.

KKO arvioinee kysymystä, onko B ollut oikeutettu ilman A:n suostumusta julkaisemaan hänen kuvansa esitteessään, seuraavasti.

KKO katsonee, ettei tunnistettavissa olevan henkilön kuvaa saa ilman hänen suostumustaan käyttää siten, että hän kuvan käyttämisen kautta kytkeytyy tuotteeseen, asiaan ja aatteeseen. Jos kysymyksessä on esimerkiksi selvä kaupallinen mainos tai voimakkaasti kantaa ottanut aate, on henkilön kuvan käyttämisessä ilman hänen suostumustaan olevan erityisen varovainen. Periaatteessa ei liene hyväksyttävää julkaista yksittäistä tunnistettavissa olevaa henkilöä koskevaa kuvaa yhdistettynä tällaiseen mainontaan tai aatteeseen. Toisaalta ei liene hyväksyttävää julkaista selvästi henkilöllisyyden paljastavaa kuvaa. kuten lähietäisyydeltä otettua kasvokuvaa, suhteellisen värittömän tai yleishyödyllisenkään asian yhteydessä.

Tässä tapauksessa ei ole kysymys varsinaisesta kaupallisesta mainonnasta vaan kansantaloudellisesti merkittävän elinkeinohaaran edistämisestä. Esitteissä julkaistu A:n kuva on otettu sivusta ja siten, ettei A kuvan perustella ole todennäköisesti tullut juuri kenenkään häntä aiemmin tuntemattoman tunnistettavaksi henkilöksi. A:ta esittävän kuvan sommittelu on myös sellainen, etteivät A:n kasvot nouse kuvasta hallitsevasti esille. Kuvan liittyminen esitteen muihin talvista Suomea esittäviin kuviin vähentää myös A:n henkilöllisyyden merkitystä.

Edellä esitetyillä perusteilla KKO katsonee, ettei A:n kuvan julkaiseminen B:n esitteissä ole ollut omiaan aiheuttamaan hänelle kärsimystä. A ei muutenkaan ole esittänyt perustetta, jonka johdosta Suomen valtion olisi katsottava loukanneen hänen yksityiselämäänsä tai olevan velvollinen suorittamaan hänelle korvausta. Tämän vuoksi KKO harkinnee oikeaksi, kumoten HO:n tuomion ja RO:n päätöksen, hylätä kanteen ja vapauttaa valtion kaikesta korvausvelvollisuudesta. Asian laadun vuoksi jäänevät valtion oikeudenkäyntikulut sen itsensä vastattaviksi.

Oikeusneuvos Heinonen oli samaa mieltä kuin oikeusneuvos af Hällström.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvos Portin sekä ylimääräiset oikeusneuvokset Setälä ja Aro

Sivun alkuun